Aktiivisia keskustelualueita tietosuojakysymyksiin liittyen en juurikaan netistä löytänyt. Jokin vanha ja hauska, mutta ei kovinkaan asiallinen keskustelu löytyi Vauva.fi -foorumilta. Mitään kommentoitavaa en siihen kuitenkaan keksinyt, joten jääköön se linkittämättä tähän blokiin. Ajankohtaisiin tietosuojauutisiin liittyviä keskusteluja käydään ainakin Taloussanomien verkkojulkaisu Digitodayn kommenttikentässä. Aiheena tuolla näytti olevan hyvin usein Facebook, johtuen ilmeisesti sen käytön yleisyydestä. Jokaiseen Facebook keskusteluun näytti osallistuvan henkilö tai henkilöitä, jotka ihmettelevät, että käyttääkö joku oikeasti kyseistä palvelua. He itse kun eivät tuollaiseen moukkamaisuuteen sorru. Alla linkki pariin Digitodayn juttuun ja siitä irronneeseen keskusteluun. Itse tyydyin osallistumaan opintojakson Facebookryhmässä käytäviin ihan mielenkiintoisiin ja asiallisiin keskusteluihin.
Mitä sosiaalisen median työyhteisökäyttäjän sitten tulisi ottaa toiminnassaan huomioon? Ensinnäkin työyhteisön tulee tarkasti miettiä, mitä sosiaalisen median palveluja heidän on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön, kenellä on työaikaa niitä päivittää, mitä niiden käytöllä tavoitellaan ja miten niiden käytön hyötyjä voidaan arvioida tai mitata. Ehkä on hyvä myös jo aloitusvaiheessa miettiä miten tilien poistaminen onnistuu, mikäli ne jossain vaiheessa on syytä lopettaa.
Toiseksi on syytä luoda yhteiset pelisäännöt, ellei niitä jo ole, jotta jokainen työyhteisön jäsen tietää kenelle päivitysvastuu ja -oikeus kuuluu. Pelisääntöjen sisältöä pohdin enemmän tehtävässä 2 c, johon etsin myös esimerkin jonkin työyhteisön pelisäännöistä.
Lisäksi työyhteisökäyttäjän tulee muistaa, että hän käyttää kyseisiä somekanavia nimenomaan työyhteisön nimissä eikä omissaan. Julkaisujen sisältö vaatii siis vielä tarkempaa harkintaa kuin yksityishenkilönä tehtynä. Mitään nettiin kerran laitettuahan sieltä ei varmuudella enää pois saa, kuten me kaikki niin hyvin tiedämme.
On myös hyvä muistaa että mikäli jotain sosiaalisen median kanavaa käytetään yhteisön sisäisen tiedotuksen välineenä, täytyy jonkun huolehtia siitä että kaikki sen jäsenet todella käyttävät valittua kanavaa, eikä kukaan jää tiedosta paitsioon.
Minun on vaikea keksiä, mitä hyötyä työntekijöiden henkilökohtaisten tietojen jakamisesta sosiaalisessa mediassa voisi olla. Ainoa esimerkki jonka tähän keksin on, että ehkä esimerkiksi kirjastomaailmassa tieto jonkun työntekijän jostain erityisosaamisesta voisi levitä sosiaalisen median kautta ja sitä kautta poikia hyvää yhteistyötä ja tuon erityisosaamisen saamista käyttöön muissakin kirjastoissa. Mahdollisia vahinkoja, joita henkilökohtaisten tietojen huolimaton levittely voisi aiheuttaa, on huomattavasti helpompi keksiä. Identiteettivarkaudet ovat tietysti karuimpia mahdollisia vahinkoja. Eikä varmaan tee hyvää työnantajan imagolle ja vetovoimalla työntekijöiden keskuudessa mikäli se levittelee työntekijöiden tai asiakkaiden henkilökohtaisia asioita somessa. Työyhteisökäyttäjän on hyvä tiedostaa, että eri henkilöillä on erilainen käsitys siitä mitkä ovat henkilökohtaisia asioita ja esimerkiksi siitä millainen kuva on loukkaava ja millainen ei. Yksityisyydensuoja- asiat on hyvä muistaa työpaikoillakin.
Mitä etuja avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä voisi olla?
Minä kannatan periaatteessa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä niin yhteiskunnassa kuin työyhteisössäkin. Minusta läpinäkyvyys tarkoittaa muun muassa sitä, että valmisteilla olevia asioita perustellaan ja niistä voidaan keskustella ja asioihin on mahdollista vaikuttaa. Uskon vahvasti joukkoälyn voimaan, monet virheet voi varmasti välttää, kun asioita miettii useampi henkilö monesta näkökulmasta käsin. Olen myös samaa mieltä heidän kanssaan, jotka väittävät, että on parempi kertoa asioista itse aktiivisesti kuin odottaa, että huhut ensin lähtevät liikkeelle ja sitten yrittää oikaista niitä. Tuntuu, että ei nyky-yhteiskunnassa ole mahdollista enää suhmuroida salassa, vaan ennemmin tai myöhemmin kaikki "hyvä veli kaupat" paljastuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti