Tehtävä 1 b: Perehdy yhteen sinulle aiemmin vieraaseen sosiaalisen median sovellukseen, palveluun tai toimintaympäristöön

Tällä viikolla iltapäivälehtien lööpeissä on herkuteltu nuoren naisen kuvaamalla Snapchat-videolla, jonka nainen kuvasi juuri ennen kuolemaansa Orlandon järkyttävässä joukkoampumisessa. Vaikka naisella ei ollutkaan tarkoitus kuvata ampumista, vaan ampuminen alkaa kesken videon kuvaamisen, ajattelin tuon lööpin innoittamana tutustua tuohon etenkin nuorten suosimaan ja minulle ennestään tuiki tuntemattomaan mobiililaitteille tarkoitettuun kuvaviestipalveluun, Snapchatiin.

Snapchat on Sometoimisto Kuulu Oyn mukaan vuonna 2011 Evan Spiegelin ja Robert Murphyn perustama palvelu, jossa (suora lainaus verkkosivuilta) "voi jakaa arjen mukavia hetkiä "snapeina" eli kuvina, viesteinä sekä lyhyinä videoina." Tai kuten tekstin alussa mainitsemassani tapauksessa, arjen järkyttäviä hetkiä.

Erikoista muihin chatpalveluihin verrattuna Snapchatissa on, että sen kautta lähetettyä materiaalia voi vastaanottaja katsoa vain maksimissaan 10 sekuntia, jonka jälkeen viesti tuhoutuu ellei siitä ota näytönkaappauskuvaa. Imagoltaan Snapchat on rento paikka, jossa kuvia julkaistaan paljon ja enempiä harkitsematta ja jossa kuvilla myös hassutellaan. Kuviin lisäillään hassuja emojeita, piirroksia, värejä ja tekstejä. Näiden nopeasti katoavien kuvien lisäksi Snapchatin käyttäjä voi myös tallentaa snapeistään kokoelman Snapchat Storiesiin, jossa ne ovat seuraajien nähtävissä 24 tunnin ajan. Tämä mahdollisuus on lisännyt myös jonkin verran yritysten kiinnostusta palvelua kohtaan. Jotkin kansainväliset etenkin nuorille suunnatut brändit ovat ottaneet jo nyt myös Snaphatin haltuunsa, mutta ilmeisesti monikaan suomalainen yritys ei ole vielä tätä esimerkkiä seurannut. Esimerkiksi todella lyhytikäisten (voimassa 10 sekuntia viestin avaamisesta) tarjoustenkuponkien lähettämistä Snapchatin kautta on harrastettu.

Tunnuksen tekeminen Snapchatiin oli helppoa. Sähköpostiosoitteen, syntymäajan  ja riittävän turvallisen salasanan syöttämisen jälkeen palvelu halusi vielä puhelinnumeron, johon se lähetti varmistuskoodin jolla palveluun lopulta pääsi sisään, luettuaan huolellisesti käyttöehdot ja tietoturvaselostuksen, niin kuin kaikki tietysti tekevät aina uuteen palveluun tilin perustaessaan. Snapchatin eduksi on sanottava, että edellä mainitut dokumentit olivat suomenkielisiä ja yllättävän selkeitä.

Snapchatin käyttö sitten vasta yksinkertaista onkin. Liikkuvia osia eli painettavia nappuloita ei ollut liikaa. Kuvista sai muokattua tosi kivoja suhteellisen nopeasti ja helposti tällainen aloittelijakin. Ainoastaan ärsytti, kun jokaisen kuvan ottamisen jälkeen palvelu kysyi, saako jakaa sijaintitiedot. Olisin halunnut lukita vastauksen, ei saa, mutta en onnistunut.

Kuinka sitten Snapchat sopisi kirjaston käyttöön? Rentous ja hassuttelu eivät perinteisesti ole olleet kovin hyvin kirjastoa kuvaavia termejä. Mutta koska nuoret käyttävät tutkitusti Snapchatia ja kirjastossa tuskaillaan, kuinka nuoret voisi tavoittaa, haluaisin nähdä, että joku kirjasto uskaltaisi heittäytyä hassuttelemaan Snapchatiin. Edes kokeilumielessä. Kuvia tai videoita, joita on jo otettu Instagramia tai Facebookia varten, voisi helposti ja nopeasti hieman "värittää" Snapchatissa ja laittaa jakoon ja sitä kautta muistuttaa nuoria, että sellainenkin hieno paikka kuin kirjasto on olemassa.