perjantai 26. elokuuta 2016

Tehtävä 4 d: Pohdi, miten jatkossa voisit hyödyntää sosiaalista mediaa tehtävissäsi

Olen usein kuullut, ja myönnän itsekin ennen tätä sosiaalisen median kurssia ajatelleeni, että kirjastojen tulisi olla nykyistä aktiivisempia sosiaalisen median hyödyntäjiä. Tämän kurssin myötä olen kuitenkin oppinut, kuinka paljon työtä ja aikaa toimivien, hyvännäköisten ja asiantuntemusta uhkuvien sosiaalisen median profiilien ylläpitäminen vaatii, enkä ole enää ollenkaan niin varma että kirjastojen on syytä käyttää niukkoja resurssejaan tähän työhön. Harrastelijapohjalta ja muiden töiden ohessa someen ei kannata menna sähläämään, vaan ammatillisessa mielessä sosiaalisessa mediasssa oleminen vaatii oikeasti ammattitaitoa, jota mielestäni nykyinen kirjastoalan koulutus ei riittävästi ole ainakaan minulle tarjonnut. Tästä syystä kirjastojen tulee palkata näihin tehtäviin henkilöitä joilta tätä osaamista löytyy joidenkin muiden opintojen kautta hankittuna.

Skype, GoogleDocs ja vastaavat välineet ovat kuitenkin hyödyllisiä välineitä myös kirjaston henkilökunnan väliseen yhteydenpitoon ja eri kirjastojen väliseen ajatusten ja kokemusten vaihtoon. Aika ajoin on kuitenkin mielestäni suotavaa kokoontua kasvotusten järjestettäviin tapahtumiin eikä jättäytyä pelkästään verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen varaan. Usein hedelmällisimmät ajatusten vaihdot tapahtuvat epävirallisissa käytäväkokouksissa varsinaisen ohjelman ulkopuolella.

Tehtävä 4 c: Tutustu yhteen opintojaksolla rakennettuun toteutukseen ja arvioi toteutusta blogissasi


Tutustuin ryhmän Kuhalampi, Lennes ja Siren rakentamaan toteutukseen: "Ryhmätöiden tuottaminen virtuaalisesti (opiskelukäyttöön)".

Ryhmä oli valinnut ryhmätöiden tekemisen välineiksi WhatsAppin, Skypen ja GoogleDocsin. Kaikki nuo välineet ovat hyviä ja niiden valinta oli suunnitelmassa hyvin perusteltu. Mietin kuitenkin oliko kaikkien kolmen välineen samanaikainen käyttö tarpeellista. Tässä tapauksessa WhatsApp ja GoogleDocs olisivat voineet riittää tai jopa pelkästään Googledocs, mutta oli kiva että ryhmä oli esitellyt useamman välineen peruskäytön pintapuolisesti. Toinen vaihtoehto olisi ollut esitellä jokin välinen syvällisemmin.

Kohderyhmää, opiskelijoita ajatellen ryhmä oli valinnut mielestäni käyttökelpoisimmat ja hyödyllisimmät mahdolliset välineet. Merkittäviä tietoturvariskejä en usko kyseisten välineiden käyttöön liittyvän, kunhan opiskelijat muistavat, että henkilökohtaisia asioita ei näissäkään välineissä kannata turhaan levitellä.

torstai 25. elokuuta 2016

Tehtävät 4 a ja 4 b: Linkki Kirjastointi-blogiin ja blogin esittelyvideo

Luomamme Kirjastointi- blogin ja siihen liitetyt Twitterin ja Instagaramin löydät täältä. Tämä blogi on karkea luonnos siitä mitä ja miten järjesteltynä kehittelemämme blogi tulisi sisältämään sekä muutaman esimerkin sivustolle linkitettävistä uutisista ja tapahtumista. Mikäli sivusto otettaisiin oikeasti käyttöön sen sisältöä tulisi päivittää jatkuvasti.

Kirjastointi-blogin esittelyvideo on toteutettu Screencast-o-maticilla.






maanantai 22. elokuuta 2016

Tehtävä 3 c: Toteutussuunnitelma, Kirjastoalan kuumat-blogin luominen

Tarkoituksenamme on perustaa julkinen blogi, johon keräämme yhteen paikkaan kattavan kokoelman kirjastoalan uutisia ja tapahtumia kirjastoalaa opiskelevien ja alalla työskentelevien elämän helpottamiseksi. 

Blogi toteutetaan helppokäyttöisellä ja ilmaisella Wordpressillä ja blogin tueksi perustetaan Instagram- ja Twitter-tilit, jotka lisäävät blogin näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Blogin, Instagramin ja Twitterin toisiaan tukevan sisällön on tarkoitus helpottaa kirjastoalaa käsittelevän tiedon löytymistä verkosta ja samalla kannustaa alan opiskelijoita ja alalla työskenteleviä kommentoimaan ja jakamaan tietoa ja tätä kautta myös verkostoitumaan keskenään.

Wordpress, Instagram ja Twitter valikoituivat käytettäviksi ympäristöiksi niiden tunnettuuden, helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden vuoksi. 

Pelkkä blogin ja muiden tilien perustaminen ei kuitenkaan riitä, vaan niitä päivittämään ja ylläpitämään pitää löytyä aikaa ja kiinnostusta. Sinne tänne pitkin verkkoa on ripoteltuna suuret ja alati kasvavat määrät kirjastoalaakin koskevaa tietoa. Toimiakseen kunnolla blogin tulisi herättää aktiivisten kirjastolaisten huomio, jotta keskusteluiden ja kommenttien kautta aina uusin tieto tulisi esiin ja käyttöön. Ylläpitäjien tulee paitsi ehtiä päivittää sivuja myös tarkkailla sinne lisättyjen kommenttien paikkansapitävyyttä. Toisaalta tässä tarkistustehtävässä apuaan antavat myös muut sivujen seuraajat.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Tehtävä 2 c: Työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt

Kirjastoalan opiskelijana mielenkiintoni kohdistuu luonnollisesti kirjastojen sosiaalisen median käytön pelisääntöihin. Kovin moni yleinen kirjasto ei kuitenkaan ole vieläkään laittanut sääntöjään vapaasti verkkoon saataville. Onneksi Espoolainen Entressen kirjasto kuitenkin on. Entresselle säännöt ovatkin varmasti tarpeen sillä he ovat kirjastoksi poikkeuksellisen monessa somessa mukana:
  • Facebook
  • 3 blogia
  • Youtube
  • Vimeo
  • Slideshare
  • Flickr
  • Twitter
  • Wordpress
  • Second Life
  • Bambuser
  • Diigo
  • Entressen kirjaston daily
  • Kirjaston kalenterit
  • Netvibes 
Kovin yksityiskohtaiset nämä ohjeet eivät kuitenkaan ole. Pääviesti säännöissä mielestäni on, että jotta kirjasto voi uskottavasti opettaa ja auttaa ihmisiä, kirjaston tulee osata itse toimia nykyajassa, eli siis myös somessa. Tärkeää on, että kirjasto on siellä missä yhteisön jäsenet ovat ja tekee asioita yhdessä heidän kanssaan. Kirjaston tulee myös sosiaalisessa mediassa toimia avoimesti ja julkisesti, keskustella yhteisön kanssa, oppia yhteisöltä ja auttaa apua tarvitsevia. Entressen kirjaston sääntöjen mukaan sosiaalista mediaa käytetään oman innostuksen mukaan vapaaehtoisesti, muun työn ohessa ja esimiesten luvalla. Työntekijän on tärkeää erottaa henkilökohtainen rooli työroolista ja työroolissa ei saa esiintyä salanimillä. Muuten voimassa on normaali netiketti, pitää olla kohtelias eikä provosoida tai haukkua ja pitää kuunnella muita. Anteeksikin on hyvä osata tarvittaessa pyytää.

Normaalin netiketin noudattamisen lisäksi Entressen somen pelisäännöissä erikseen kehotetaan välttämään vakavien ja liian pitkien blogitekstien kirjoittamista. Huumoria siis saa olla, mutta asiallisesti kuitenkin. Somettajan pyydetään myös aina ennen julkaisua harkitsemaan tarkoin, mitä hänellä on lupa kertoa julkisesti, missä ja mistä hän saa keskustella ja kuinka kirjastoa koskeviin kysymyksiin tulee reagoida.

Mielenkiintoista, kuinka löyhät ohjeet Entressen kirjastolla on, mikäli tuossa on kaikki olemassa olevat ohjeet. Tekijänoikeuksista, yksityisyydensuojasta ja muusta sellaisesta ohjeet eivät kerro mitään. Toisaalta noita asiota mietitään muutenkin kirjastoissa päivittäin, joten ehkäpä niiden noudattaminen on itsestään selvää sosiaalisessa mediassakin. Nämä verkosta löytämäni säännöt ovat vuodelta 2011 ja  kirjastossa silloin työskennelleen informaatikon Lea Salon tekemät, joten luulenpa että niitä on sittemmin myös päivitetty.

Pelisääntöjen luominen olisi mielestäni hyvä tehdä yhdessä sosiaalista mediaa käyttävän henkilöstön kanssa. Esimies luonnollisesti hyväksyisi säännöt ja ottaisi vastuuta ongelmatilanteissa. Mikäli kirjastolla on oma viestinnän asiantuntija, hänen ammattitaitoaan olisi hyvä käyttää sääntöjen luomisessa. Mielestäni aktiivinenkaan ykstityiskäyttö ei välttämättä anna riittäviä valmiuksia somen työkäyttöön. Pelisääännöt olisi myös hyvä tuoda kaikkien työyhteisön jäsenten tietoisuuteen, vaikka kaikki eivät päivityksiä tekisikään.

Pelisäännöissä tulisi olla ainakin selkeät ohjeet ainakin seuraavista asioista:
  • kuka ja kuinka paljon työaikaa saa kuluttaa somen käyttämiseen
  • missä ollaan mukana
  • millaisista asioista julkaistaan 
  • mitkä tiedot julkisia, mitkä salassapidettäviä
  • millaista kirjoitustyyliä käytetään
  • miten erotetaan mielipiteet faktoista
  • kuvien tyyli
  • nimimerkillä vai omalla nimellä
  • miten reagoida mikäli törmää vahingollisiin tietoihin -> kuka laatii oikaisut, jos tarpeen
  • miten reagoidaan mokiin
  • vastuuasiat
  • kuinka huolehditaan tietoturvasta 
  • millaiset seuraukset näiden sääntöjen rikkomisesta voi olla
  • kuka huolehtii sääntöjen päivittämisestä

Entressen säännöt http://www.slideshare.net/leasalo/entressen-kirjaston-pelisnnt-somessa


Tehtävä 2 b: Digitaalinen identiteetti

Googlettamalla oman nimeni en löytänyt mitään yllättävää. Itsestäni löysin ainoastaa oman Facebookprofiilini ja Youtube- sekä Twittertilini sekä melko paljon lehtiartikkeleita, urheiluliittojen tiedotteita ja nuoruuskuvia, jotka liittyvät entisiin harrastuksiini koripalloon ja yleisurheiluun. En koe, että mikään löytämistäni osumista olisi vahingollista minun imagolleni, ei siis yhtään haittaa vaikka jutut ja kuvat hakukoneilla löytyvät. Enkä tiedä voisiko lehtijuttuja ja -kuvia vaatiakaan netistä poistettaviksi.

Mikäli kokisin että väärää tai inhottavaa tietoa löytyisi, voisin  pyytää asiattomien hakutulosten poistamista Googlelta yksinkertaisesti verkkolomakkeella. Google sitten tekisi päätöksensä, että olisiko kyseessä hyväksyttävä pyyntö vai olisiko hakutulokset säilytettävä esimerkiksi yleisen edun nimissä. Mikäli Google ei pyyntööni suostuisi ja olisin erimieltä Googlen kanssa asiasta, voisin seuraavaksi  kääntyä tietosuojaviranomaisen puoleen. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka jokin juttu poistuu hakutuloslistalta, se ei kuitenkaan poistu netistä kokonaan. Mikäli juttu pitää saada kokonaan pois, sitä varten tulee ottaa yhteyttä asiatonta sisältöä sisältävän sivuston verkkovastaavaan. Eikä kukaan pysty takaamaan, että se sittenkään olisi kokonaan hävinnyt, vaan sama juttu voi ilmestyä nettiin uudestaan pitkänkin ajan kuluttua.

Ainut yllätys oli, että kokonimi kaimoja minulle löytyi niinkin monta, esimerkiksi Facebookista 12 kappaletta. Moni löytämistäni kaimoista on samaa ikäluokkaa ja osa asuukin samalla seudulla kanssani, yksi jopa samalla pikku paikkakunnalla, joten sekoittumisen vaara on olemassa. Tästä syystä pidän hyvänä asiana sitä, että Facebookprofiilikuvani ja muutamat antamani julkiset tietoni ovat sellaisia että minut niistä helposti tunnistaa. Haluankin olla Facebookin kautta kaukaisten sukulaisten ja kadonneiden nuoruuden ystävien tavoitettavissa. Muutamat kaimat ovat ottaneet haltuunsa muitakin somen muotoja kuten Instagramin ja Pinterestin.

Voin vaikuttaa siihen mitä minusta netistä löytyy yksinkertaisesti miettimällä mitä sinne lataan. Tietenkin tietoja menee myös muuta kautta, kuten minun kohdallani nuo harrastuksiini liittyvät jutut ovat menneet lehtien, urheiluseurojen ja -liittojen kautta. Pystyn toki vaikuttamaan myös siihen millaisia lehtijuttuja minusta kirjoitetaan kontrolloimalla miten käyttäydyn silloin kun toimittajia on paikalla. Juttujen lukumäärään ei ole niinkään helppo vaikuttaa kuin sisältöön.

Vaikka en itsekään ole aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, oletan että julkisuuden henkilöt sitä ovat. Helposti julkkis joka ei jatkuvasti someta saa vanhanaikaisen ja yleisöstään piittaamattoman jäärän maineen. Mielestäni tämä koskee kuitenkin vain viihdealan julkkiksia. Poliitikkojen ja yritysjohtajien jatkuva esiintyminen somessa puolestaan antaa heistä  yleisöä kosiskelevan ja mielistelevän kuvan. Ammatillinen uskottavuus on helppo menettää liiallisilla tai harkitsemattomilla postauksilla. 

Vääränä henkilönä esiintyminen voi joskus vaikuttaa vain harmittomalta pilalta, mutta on rikollista toimintaa ja voi johtaa isoihin ongelmiin. En kyllä usko, että kukaan haluaisi esiintyä tällaisena tavallisena pulliaisena, mutta siitä huolimatta on hyvä silloin tällöin tarkistaa mitä itsestä hakukoneilla on löydettävissä, jotta voisi nopeasti reagoida vääriin tietoihin ja vääristeltyihin kuviin. Kyllä juttujen oikaiseminen mielestäni kannattaa, vaikka kaikkia se ei tietenkään tavoita. Oikaisu kannatta kuitenkin tehdä harkiten eikä tunnekuohun vallassa, ettei tule tehneeksi ylilyöntejä ja itse syyllistyneeksi väärän tiedon levittämiseen.




lauantai 25. kesäkuuta 2016

Tehtävä 2 a: Tietosuojakysymykset


Aktiivisia keskustelualueita tietosuojakysymyksiin liittyen en juurikaan netistä löytänyt. Jokin vanha ja hauska, mutta ei kovinkaan asiallinen keskustelu löytyi Vauva.fi -foorumilta. Mitään kommentoitavaa en siihen kuitenkaan keksinyt, joten jääköön se linkittämättä tähän blokiin. Ajankohtaisiin tietosuojauutisiin liittyviä keskusteluja  käydään ainakin Taloussanomien verkkojulkaisu Digitodayn kommenttikentässä. Aiheena tuolla näytti olevan hyvin usein Facebook, johtuen ilmeisesti sen käytön yleisyydestä. Jokaiseen Facebook keskusteluun näytti osallistuvan henkilö tai henkilöitä, jotka ihmettelevät, että käyttääkö joku oikeasti kyseistä palvelua. He itse kun eivät tuollaiseen moukkamaisuuteen sorru. Alla linkki pariin Digitodayn juttuun ja siitä irronneeseen keskusteluun. Itse tyydyin osallistumaan opintojakson Facebookryhmässä käytäviin ihan mielenkiintoisiin ja asiallisiin keskusteluihin.



Mitä sosiaalisen median työyhteisökäyttäjän sitten tulisi ottaa toiminnassaan huomioon? Ensinnäkin työyhteisön tulee tarkasti miettiä, mitä sosiaalisen median palveluja heidän on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön, kenellä on työaikaa niitä päivittää, mitä niiden käytöllä tavoitellaan ja miten niiden käytön hyötyjä voidaan arvioida tai mitata. Ehkä on hyvä myös jo aloitusvaiheessa miettiä miten tilien poistaminen onnistuu, mikäli ne jossain vaiheessa on syytä lopettaa.

Toiseksi on syytä luoda yhteiset pelisäännöt, ellei niitä jo ole, jotta jokainen työyhteisön jäsen tietää kenelle päivitysvastuu ja -oikeus kuuluu. Pelisääntöjen sisältöä pohdin enemmän tehtävässä 2 c, johon etsin myös esimerkin jonkin työyhteisön pelisäännöistä.

Lisäksi työyhteisökäyttäjän tulee muistaa, että hän käyttää kyseisiä somekanavia nimenomaan työyhteisön nimissä eikä omissaan. Julkaisujen sisältö vaatii siis vielä tarkempaa harkintaa kuin yksityishenkilönä tehtynä. Mitään nettiin kerran laitettuahan sieltä ei varmuudella enää pois saa, kuten me kaikki niin hyvin tiedämme. 

On myös hyvä muistaa että mikäli jotain sosiaalisen median kanavaa käytetään yhteisön sisäisen tiedotuksen välineenä, täytyy jonkun huolehtia siitä että kaikki sen jäsenet todella käyttävät valittua kanavaa, eikä kukaan jää tiedosta paitsioon. 

Minun on vaikea keksiä, mitä hyötyä työntekijöiden henkilökohtaisten tietojen jakamisesta sosiaalisessa mediassa voisi olla. Ainoa esimerkki jonka tähän keksin on, että ehkä esimerkiksi kirjastomaailmassa tieto jonkun työntekijän jostain erityisosaamisesta voisi levitä sosiaalisen median kautta ja sitä kautta poikia hyvää yhteistyötä ja tuon erityisosaamisen saamista käyttöön muissakin kirjastoissa. Mahdollisia vahinkoja, joita henkilökohtaisten tietojen huolimaton levittely voisi aiheuttaa, on huomattavasti helpompi keksiä. Identiteettivarkaudet ovat tietysti karuimpia mahdollisia vahinkoja. Eikä varmaan tee hyvää työnantajan imagolle ja vetovoimalla työntekijöiden keskuudessa mikäli se levittelee työntekijöiden tai asiakkaiden henkilökohtaisia asioita somessa. Työyhteisökäyttäjän on hyvä tiedostaa, että eri henkilöillä on erilainen käsitys siitä mitkä ovat henkilökohtaisia asioita ja esimerkiksi siitä millainen kuva on loukkaava ja millainen ei. Yksityisyydensuoja- asiat on hyvä muistaa työpaikoillakin.

Mitä etuja avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä voisi olla?
Minä kannatan periaatteessa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä niin yhteiskunnassa kuin työyhteisössäkin. Minusta läpinäkyvyys tarkoittaa muun muassa sitä, että valmisteilla olevia asioita perustellaan ja niistä voidaan keskustella ja asioihin on mahdollista vaikuttaa. Uskon vahvasti joukkoälyn voimaan, monet virheet voi varmasti välttää, kun asioita miettii useampi henkilö monesta näkökulmasta käsin. Olen myös samaa mieltä heidän kanssaan, jotka väittävät, että on parempi kertoa asioista itse aktiivisesti kuin odottaa, että huhut ensin lähtevät liikkeelle ja sitten yrittää oikaista niitä. Tuntuu, että ei nyky-yhteiskunnassa ole mahdollista enää suhmuroida salassa, vaan ennemmin tai myöhemmin kaikki "hyvä veli kaupat" paljastuvat.